HISTORIAA

ELÄMÄN LAKI I-II kirjat perustuvat Ylösnousseiden Mestarien (pääasiassa Mestarit St Germain, Morya ja Dwal Kul) 1950 –luvulla valitulle oppilasryhmälle antamiin opetuksiin. Mestareiden toimeksiannosta ryhmän jäsen nimeltään Alice Schutz, koosti opetukset kirjaksi. Alice käytti kirjailijanimeä A.D.K. LUK.

Ylösnousseet Mestarit, erityisesti Mestarit Morya, Kuthumi ja Dval Kul tulivat suuren yleisön tietoisuuteen 1800-luvun lopulla H.P. Blavatskyn ja Henry Olcottin tietolähteinä ja opettajina. Tämän yhteistyön tuloksena syntyi mm. Teosofinen liike ja Blavatskyn kuuluisa teos Salainen Oppi.

Teosofian jälkeen Mestari Morya toimi 1920 –luvun alusta lähtien Nikolas ja Helena Roerichin mestarina ja antoi heille Agni-joogaksi kutsutut opetukset. Roerichit perustivat Agni-jooga seuran vuonna 1920 ja kirjoittivat yhteensä 15 agni-jooga kirjaa, jotka yhdistivät vanha itämainen viisauden länsimaisen modernin ajattelun kanssa. Roerichit kutsuivat tätä uuden ajan oppiaan ”eläväksi etiikaksi”. Nikolas Roerich oli maailmankuulu taidemaalari, mystikko, tiedemies, arkeologi, rauhanpuolustaja ja kulttuurin suojelija. Helena toimi Mestareiden pääasiallisena kanavana ja hän kirjoitti suurimman osan agni-jooga kirjoista. Helena käänsi venäjäksi teosofista kirjallisuutta (mm. Salaisen Opin), opetti agni-joogaa ja kävi kirjeenvaihtoa laajasti ympäri maailmaa (mm. presidentti Rooseveltin kanssa). Nikolai siirtyi taivaallisille tasoille vuonna 1947 ja Helena 1955.

Mestari St Germain alkoi 1930-luvun alusta lähtien opettaa Guy Ballardia, joka aiemmin oli perehtynyt erityisesti teosofiaan. Ballardin tehtävänä oli tuoda uuden ajan opetukset ihmiskunnalle sekä yhdessä oppilaidensa kanssa saada aikaan maapallolla tiettyjä välttämättömiä muutoksia. Hän kirjoitti St Germainilta ja muilta Mestareilta saamistaan opetuksista sarjan kirjoja ja kiersi sen jälkeen ympäri USA:ta opettaen näitä asioita. Guy Ballard käytti myöhemmin kirjailijanimeä Godfré Ray King. Guy Ballardin siirryttyä pois fyysisestä maailmasta 1939, hänen vaimonsa Edna ja poikansa Donald jatkoivat I AM –liikkeeksi kutsuttua toimintaa. Tuohon aikaan liikkeen piirissä oli yli miljoona ihmistä.

1940 –luvulla Mestarit halusivat laajentaa I AM –liikkeen toimintapiiriä. He halusivat saattaa loppuun Guy Ballardin pois menon vuoksi tekemättä jääneet tehtävät ja tuoda ihmiskunnalle uutta syvennettyä tietoa jokaista yksilöä koskevista kosmisista laeista ja tulevasta aikakaudesta. Edna Ballard ei ollut näille ehdotuksille vastaanottavainen, vaan halusi jatkaa I AM -liikkeen toimintaa vanhaan malliin. Vuonna 1944 Mestari Morya otti yhteyttä erääseen pitkälle kehittyneeseen oppilaaseen nimeltä Geraldine Innocente ja pyysi häntä uudeksi Mestareiden sanansaattajaksi. Geraldine suostui ehdotukseen ja häntä valmisteltiin tämän jälkeen seitsemän vuotta uuteen tehtäväänsä.

Geraldine sai vastaanottaa ensimmäisen Mestareiden opetuksen vuonna 1951. Geraldinen lisäksi tietoa vastaanottamaan ja erilaisia tehtäviä suorittamaan Mestarit valitsivat ryhmän edistyneitä oppilaita. Ryhmälle ja sen toiminnalle annettiin nimeksi ”Bridge to Freedom”. Ryhmälle annettu tieto oli Mestareiden mukaan heidän viimeinen yrityksensä vapauttaa ihmiskunta. Heidän pyrkimyksenään oli lisätä Maapallon valoa, niin että alkamassa olevat planetaariset muutokset aiheuttaisivat ihmiskunnalle mahdollisimman vähän kärsimystä. Alice Schutz kuului tämän ryhmän sisäpiiriin. Alicen tehtävänä oli vastata Mestareiden töitä käsittelevistä käsikirjoituksista. Hän oli Mestareiden nimittämä kenttäedustaja (field representative). Geraldine Innocente oli nimitetty viestintuojaksi (messenger). Myös muilla avainhenkilöillä oli joku Mestarien antama erityistehtävä tai -vastuualue.

Bridge to Freedom toimi aktiivisesti vuosina 1952-57 suorittaen ryhmässä Mestarien antamia tehtäviä ja tuottaen yhteensä noin kuusituhatta sivua kirjallista aineistoa. Ryhmän toiminta päättyi lopullisesti vuonna 1961, jolloin Geraldine Innocente siirtyi taivastasoille (hän teki ylösnousemuksen Ikuiseen Valokehoonsa).

Eräässä vaiheessa BTF ryhmässä työskenteli läheisesti myös Mark L Prophet. Ryhmästä lähdettyään hän  perusti vuonna 1958 järjestön nimeltään Summit Lighthouse. Hän kuoli vuonna 1973, jonka jälkeen hänen vaimonsa Elizabeth Clare Prophet otti vastuun järjestön toiminnasta. Mark Prophet totesi kerran Alice Shutzille että ”Ei ole olemassa mitään vastaavaa kirjaa kuin Elämän Laki!”

Bridge to Freedomin hajottua sen avainhenkilöt jatkoivat toimintaansa omilla tahoillaan. Osa heistä jatkoi vielä jonkin aikaa tiedon vastaanottamista Mestareilta, mm. Francis Ekey jatkoi työtään julkaisten runsaan vuoden ajan Mestari Moryalta ja St Germainilta saamaansa tietoa kuukausittain ilmestyneessä ”The Lighthouse of Freedom”-nimisessä julkaisussa. Tämä oli tietoa, joka oli alun perin tarkoitettu annettavaksi BTF:n kautta. Alice Schutz julkaisi Elämän Laki I-II kirjat vuonna 1959, jonka jälkeen hän kiersi ympäri USA:ta luennoimassa ja opettamassa Elämän Lakia. Hän toimitti myös ”The Enlightener” -nimistä kuukausijulkaisua. Hän oli hyvin kysytty ja luotettu opettaja henkisissä piireissä. Alice Schutz siirtyi pois fyysiseltä tasolta Oregonissa vuonna 1994, tehden ylösnousemuksen Ikuiseen Valokehoonsa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *